Ehdin jo kirjoittaa tähän hienon aloituksen, mutta tuttuun tapaani sain säädettyä sen pois. Joten otetaanpas uusiksi.

Tänne blogiin kirjoittelen mun elämästä. Jätän kuitenkin nimet mainitsematta, suojellakseni muiden yksityisyyttä ja koska en välttämättä tahdo, että mut tunnistetaan. Vaikka tiedän, että mut tunnistetaan silti. Aika tyhmää oikeastaan, mutta anywayy. Elämääkin enemmän tulen tänne kirjoittelemaan ajatuksia. Liitettynä asioihin mun elämässä. Höystettynä kaikilla muilla ja kivoilla juduilla. Itseni tuntien blogissa suuren osan tulee saamaan myös lyriikat, joita tykkään kirjoitella paikkaan jos toiseen kuvailemaan asioita, tapahtumia, tunteita ja ajatuksia. Kirjoituksista tulee varmasti myös melko sekavia, eikä niistä välttämättä ota aina ihan selkoa. Ihan näin varoituksena. Olen melko sekava ihminen. Mun ajatukset on sekavia. Mun elämäkin on usein melko sekavaa. Se taas varmaan johtuu juurikin siitä, että olen itse niin sekava. Nyt kun kirjoitin tuon sanan noin monta kertaa, niin se kuulostaa ja näyttää ihan hassulta. Hih.

Minä itse oon lukiolaistyttö Etelä-Suomesta. Tarkemmin sanottuna Helsingistä. Ja tuon tarkemmin en asuinpaikkaani ilmaise, syistä, jotka tuolla jo aiemminkin mainitsin. Ja jottei joku pedofiilipappa ilmesty oveni taakse tai ala seurailemaan mua mun koulumatkalla. Tosin enmä tuota nyt ihan oikeasti pelkää, kunhan nyt vaan heitin. Vaikka ainahan tuommonenkin mahdollisuus on olemassa, nykyäänhän lehdistä lukee lähes päivittäin, tai ainakin viikottain, erilaisista pedofiliatapauksista. Muttamutta. Jotta varmasti tietäisitte musta kaikkea turhaa (ja koska itsestään on niin helppo kirjoittaa), niin mun lempivärit tällä hetkellä on punainen ja vihreä. Lempieläimiksi voin sanoa koiran, suden ja kaikenmoiset isot kissat. Kuten leijonan. Niiden upeutta ei voi kun ihailla suu ja silmät pyöreinä. Katsokaa nyt tuotakin ylvästä ja upeaakin upeampaa ilmestystä, naarasleijonaa, tämänkin blogin otsikossa. Jos uskoisin Jumalaan, niin kiitäisin häntä noin upean luontokappaleen luomisesta. Mutta kun en usko, niin voin vain ihailla tuota luonnon luomaa olentoa.

En vielä tiedä, että tahdonko tämän blogin jossain julkistaa, antaa linkin jollekin, tai yhtikäs mitään. Tahdonko vain kirjoitella tänne, ilman että kukaan koskaan lukee? Ei, en tosiaan tiedä. Mutta katsotaan mitä tuleman pitää.